sunnuntai, 11. marraskuu 2007

Ei otsikkoa

No niin kai sitten. Mikään olotila ei ole kestävää.

maanantai, 5. marraskuu 2007

No more tearstains

Nyt olo on vaihteeksi mukava ja positiivinen, onneksi. Kun ulkona on pimeää ja pakkastaa ja kääriydyn valkoiseen toppatakkiin ja kaksiin päällekkäisiin tumppuihin mieliala saattaa muuttua - mutta tällä hetkellä tuntuu että olen vihdoin saanut asiat järjestykseen oman itseni kanssa.

Tänään tapahtui jotakin pelottavaa ja ei-niin-mukavaa, ja tulen tästä lähtien aina pälyilemään ympärilleni koiraa lenkittäessäni, mutta ei siitä loppujen lopuksi enempää haittaa ole.

maanantai, 29. lokakuu 2007

So it is

TET-paikka oli lopulta melko raskas (henkisesti), ja viikonloppu kului lahnana sängynpohjalla makaillen. Paluu kouluun kahden viikon tauon kuluttua tuntui kurjalta, miltä muultakaan, ja lasken jo päiviä kesäkuuhun.

Pitäisi puuhata tälläkin hetkellä englannin kappaleen parissa, mutta Vapaakenttä on yllättävän hauska peli. Muistan olleeni siihen koukussa muutama kuukausi sitten, mutta sitten jotenkin vain unohtaneeni sen. Nyt löysin sen uudestaan, ja olen pelannut parin päivän sisällä jo 22 peliä - 14 voittoa ja 8 häviötä kertoo tilasto.

Ja Vuotis toimii taas, ihanaa.

keskiviikko, 10. lokakuu 2007

To sleep

Kello ei ole edes yhdeksää, mutta olisin silti valmis kömpimään sänkyyn. Aamulla ei jaksa nousta seitsemältä niin kuin yleensä, vaan jään kellimään sinne vielä puoleksi tunniksi vaikkei pitäisi. Syysloman alkuun on kaksi päivää, TETtiin viikko ja kaksi päivää, koulun jälleen alkamiseen kaksi viikkoa ja kaksi päivää.

Olen alkanut ylikäyttää kaakaota. Ainahan mä sitä olen litkinyt ties mitä määriä, mutta nykyään menee parhaimpina päivinä kolme neljä isoa lasillista päivässä. Kaikkein inhointa siinä on se tunne, joka jää polttamaan kurkkuun aina yhden lasillisen jälkeen. Vähän niinkuin ehtoollisviinissä, mutta maku ei ole niin paha.

Öisin itkettää yhä, mutta sen voi asettaa väsymyksen piikkiin. Päivisin tuleville säälinpistoksille kaipaan vielä selitystä.

maanantai, 1. lokakuu 2007

If I dont make it, someone else will

Luoja minun kanssani.

Taksvärkkipäivänä pitäisi tehdä jotakin hyödyllistä, ainakin minun mielestäni. Mutta katsotaampa nyt mitä olen tänäänkin saanut aikaiseksi:

En mitään.

Paitsi että menin tunkemaan itseni niin syvälle suohon, että tuskimpa pääsen vähään aikaan pois. Siinä jos jotakuta kiinnostaa. Mutta kun teksti oli roikkunut jo niin kauan tuolla koneen tiedostossa enkä minä sitä enää jaksanut siellä katsella, ja vähän aikaa tuntui siltä, että ehkä jaksankin ottaa niskoilleni jonkin vähän moniosaisemman jutun.