Kello ei ole edes yhdeksää, mutta olisin silti valmis kömpimään
sänkyyn. Aamulla ei jaksa nousta seitsemältä niin kuin yleensä, vaan
jään kellimään sinne vielä puoleksi tunniksi vaikkei pitäisi. Syysloman
alkuun on kaksi päivää, TETtiin viikko ja kaksi päivää, koulun jälleen
alkamiseen kaksi viikkoa ja kaksi päivää.
Olen alkanut ylikäyttää kaakaota. Ainahan mä sitä olen litkinyt ties
mitä määriä, mutta nykyään menee parhaimpina päivinä kolme neljä isoa
lasillista päivässä. Kaikkein inhointa siinä on se tunne, joka jää
polttamaan kurkkuun aina yhden lasillisen jälkeen. Vähän niinkuin
ehtoollisviinissä, mutta maku ei ole niin paha.
Öisin itkettää yhä, mutta sen voi asettaa väsymyksen piikkiin. Päivisin tuleville säälinpistoksille kaipaan vielä selitystä.
keskiviikko, 10. lokakuu 2007
Kommentit