Eijeijeijeijeijeijeijeijeijeijeijeijeijeijeijeijeijeijeijei.
Lumet ovat poissa. POISSA! Nyt on marraskuu, ihmiset, ja lumi sulaa
pois! Tämä EI voi olla mahdollista. Ehkä huomenna kun herään, niin
huomaan kaiken olleen vain painajaista. Kyllä. Näin on.
Viikonlopun kohokohta: Se tunne, kun lauantaiaamuna herätessään tiesi,
että ei tarvitse nousta vielä ylös ja lähteä paahtamaan ulos loskaan.
Se, että saa vain maata lämpimässä peiton ja täkin alla ja pitää kättä
tyynyllä ja katsella kun aurinko paistaa verhojen läpi.
Olen
saanut liikuntaa näinä muutamina viime päivinä ihan tarpeeksi,
sunnuntaina kävelin kirkolle ja takaisin, maanantaina heräsin ja
tajusin, että kello oli jo 8.15 ja koulu alkanut, jota seurasi
salamareaktio. Kymmenessä minuutissa sain itseni valmiiksi, varmasti
uusi ennätykseni. Ja tätähän seurasi sitten melkein kilsan juoksulenkki
pysäkille, ja sitten vielä pingoin niin kovaa kun pystyin nähdessäni
bussin vetävän kaarteessa pysäkiltä. Mutta ehdin kyllä siihen, kuski
pysäytti suunnilleen parinkymmenen metrin päähän ja päästi sisälle.
Ja sitten eilen vielä jäin keskustaan koulun jälkeen, joten taas kolmisen kilsaa, tänään vain pysäkiltä kotiin.
Haluan uudet silmälasit. Nämä nykyiset ovat kyllä ihan kivan väriset ja
muotoiset, mutta ne painavat korvien takaa ja valuvat aina alemmas. Ja
lisää vahvuuksiakin tarvitsen. Tätä vauhtia olen puolisokea vuonna 2008.
tiistai, 21. marraskuu 2006
Kommentit