Katsoin eilen Ihanaa Elisaa ja itkin vähän aikaa tyynyä vasten; ei
siksi, että se ohjelma olisi liikuttanut tavallista enemmän, vaan koska
teki mieli.
Nyt harmittaa se, että heitin pari vuotta sitten vanhan päiväkirjani
pois kaiken muun paperin ohella. En varmaan olisi saanut sitä ikinä
kirjoitettua kokonaan täyteen, olen aivan liian lyhytjänteinen
sellaiseen, mutta olisi ollut mukavaa myöhemmin ottaa se käteensä,
selata ja miettiä, mitä päässäni on liikkunut kun kirjoitin sellaisia
sanoja, pohtia, olenko muuttunut - ja huonompaan vai parempaan suuntaan.
maanantai, 14. toukokuu 2007
Kommentit